lauantai 23. helmikuuta 2013

Becca Fitzpatrick: Enkeli-saaga

 Enkeli-saaga tunnetaan myös nimillä Langennut enkeli-sarja, Hush Hush tai The Hush Hush. Sarja koostuu neljästä kirjasta; Langennut enkeli, Riitasointu, Hiljaisuus ja kohta ilmestyvä Loppusoitto.Tämä sarja on yksi suosikeistani ja uskon että se kuuluu myös monen lukijan top kymppiin. 



Langennut enkeli: Nora on kuusitoistavuotias tyttö, joka opiskelee lukiossa. Hänen paras ystävänsä on Vee, joka jää tässä kirjassa pienemmäksi osatekijäksi, mutta on kuitenkin tärkeässä osassa. Eräänä huhtikuisena päivänä biologian tunnilla heidän opettajansa määrää heidät vaihtamaan paikkoja, joten myös Nora joutuu vaihtamaan paikkansa Veen vierestä pojan, jota hän ei ole koskaan nähnytkään, viereen. Tehtäväksi tulee haastatella paria ja kirjoittaa tiedot muistiin. Poika kirjoittaa Norasta, vaikka he eivät edes puhu toisilleen. Kun Nora kysyy häneltä: "Mikä sinun nimesi on?" poika vastaa: "Voit sanoa minua Patchiksi." Kun Nora katsoo, mitä Patch kirjoittaa, hän huomaa, että poika tietää kaiken hänen elämästään, senkin, että hän soittaa selloa ja kuntelee barokkimusiikkia. Tunnin loppuessa Nora ei ole saanut kirjoitettua mitään, mutta hän kysyy Patchilta hänen numeroaan, jotta hän voi soittaa Patchille. 

Illalla Nora soittaa Patchille, mutta Patch sanoo hänelle, että kenttä on huono, eikä hän voi puhua muutenkaan, koska hän on biljardisalilla. Norahan ei hevillä luovuta, vaan päättää ajaa Bon pelihalliin ja niin hän tekeekin.         

Nora tuntee vetoa Patchiin, mutta hän yrittää uskotella itselleen, että hän ei tunne mitään, ei tunne mitään, ei tunne mitään. Yksi syy siihen on, että Patch on niinsanotusti paha poika, Nora taas on hyvinkin kunnollinen, tai ainakin yrittää olla. 
                       
Lopulta hän joutuu kuitenkin tunnustamaan itselleen, että ehkä hän sittenkin on ehkäpä jopa rakastunut Patchiin. Asiaa ei kuitenkaan auta se, että Nora saa selville monenlaista, kuten esimerkiksi että Patch ei olekaan tavallinen poika, vaan langennut enkeli, jota arkkienkelit vahtivat. Arkkienkelit yrittävät saada Patchin narautettua jostain pieneäkin pienemmästä rikkeestä, jotta he voivat lähettää tämän helvettiin, joten heidän täytyy olla hyvin varovaisia. 


                  ******************************************************************************

Riitasointu: Nora ja Patch seurustelevat, mutta Nora alkaa epäillä, että hän onkin Patchille vain yksi valloituksista. Asian puolesta puhuu myös sekin seikka, että kun Nora sanoo Patchille rakastavansa tätä, Patch lähteekin suoranaisesti litomaan. Seuraavana päivänä Marcie Millar kysyy Noralta, kannattaisiko hänen hankkia lähestymiskielto tai jotain, koska Patch oli ollut tuijottamassa hänen ikkunaansa edellisenä yönä. Nora ja Patch ajautuvat kiistaan, joka päättyy lopulta siihen, että Patch lähtee jälleen pois, ja Nora päättää selvittää, mitä on tekeillä. 

Myös Noran kerhoaikainen ystävä, Scott, ( Potta-Scott ) ilmestyy kuvioihin ja vaikeuttaa asioita, sillä hän sattuu olemaan nefili, jotka ovat tunnetusti langenneiden vihollisia ( langenneet ottavat nefilivasalliensa ruumiit hesvánkuun ajaksi). 
                     ***************************************************************************


Hiljaisuus: Hiljaisuuden alussa Nora herää erittäin sekavana hautausmaalta, eikä muista mistään mitään, ei edes Patchia, eikä kukaan halua auttaa Noraa muistamaan häntä. Nora alkaa kuitenkin sinnikkäästi selvittämään asioita, jotka mutkistuvat koko ajan entisestään. Sydämeni sulaa joka kirjassa yhä enemmän jos se on mahdollista :D 


Loppusoitossa Patch ja Nora ovat tapahtumien keskipisteessä, juuri siellä minne he eivät olisi halunneet ajautua. Dante, Noran lähin apumies ( :D ) on ärsyttävä, mutta värikäs persoona, joka tavallaan toi lisämausteita kirjaan, niin hyvässä kuin pahassakin. 

Välillä ehdin jo luulla, että kaikki on ohi, Patch on kuollut ja Norakin kuolee, mutta mikä kirja se sellainen kirja on jossa molemmat päähenkilöt kuolee? Loppu sai kyyneliin... ♥


Arvosana: 5/5 












maanantai 18. helmikuuta 2013

Cassandra Clare: Varjojen kaupungit-sarja

Clary näkee, kuinka poika murhataan, sen jälkeen hänen kotiinsa hyökkää hirviö ja hänen äitinsä kaapataan. Sen jälkeen hän tutustuu varjometsästäjiin, jotka pitävät ( tai ainakin yrittävät) järjestyksen maailmassa, sillä he tappavat demoneita, sekä ylläpitävät järjestystä alamaailmassa, johon kuuluvat ihmissudet, vampyyrit, sekä haltijat. Jace Wayland on yksi noista varjometsästäjistä, häikäisevän komea ja ylimielinen  kaiken lisäksi. Isabelle on myös varjometsästäjä, kuten Aleckin. He eivät ole biologisesti Jacen sisaruksia, mutta Jace kuuluu silti heidän perheeseensä, sillä hänet on adoptoitu. Clarylla ja Jacella alkaa kipinöidä, mutta he yrittävät löytää Claryn äidin, sekä Muutoksen maljan, joka on yksi kolmesta taikaesineestä, jotka Enkeli antoi ensimmäiselle varjometsästäjälle. Kun vielä Valentine, mies joka nousi kapinaan, ilmestyy takaisin, ja kertoo että Clary on hänen tyttönsä, kaikki menee sekaisin. 


Seuraavissa kirjoissa seurataan Claryn, varjometsästäjien ja myös muiden taistelua nousevaa pahuutta vastaan. 


Sarja koostuu tavallaan kahdesta trilogiasta, ensimmäisen, kolme ensimmäistä osaa käsittävän trilogian teemana on kirjojen sankarin matka alamaailmaan, ensimmäisen osan aihe on laskeutuminen, toisen helvetti /alamaailma ja kolmannen ylösnousu. Toisessa trilogiassa aiheet ovat houkutus, lankeamus ja lunastus. 



Tämä sarja on yksi suosikkisarjoistani, enkä yhtään ihmettele sitä. 
Arvosana ehdottomasti 5/5.

HUOM!! Tästä sarjasta tulee elokuussa elokuva, joten kannattaa lukea nämä ennen sitä.
Kuudes ja viimeinen osa ilmestyy englanniksikin vasta 2014 joten loppuratkaisua saadaan odotella. 




Cassandra Clare: Varjojen kaupungit 1: Luukaupunki
Cassandra Clare: Varjojen kaupungit 2: Tuhkakaupunki
Cassandra Clare: Varjojen kaupungit 3: Lasikaupunki
Cassandra Clare: Varjojen kaupungit 4: Langenneiden enkelten kaupunki
Cassandra Clare: Varjojen kaupungit 5: Kadotettujen sielujen kaupunki





Sophie Jordan: Liekki

Tämä kirja oli loistava, sillä vaikka se luokitellaan genreen paranormal romance, siinä ei käytetty jo melko kuluneita vampyyreja ja ihmissusia, kuten Twilightissa, en kuitenkaan sano, etteivätkö nämä kirjat olisi hyviä, itse asiassa pidin niistä oikein paljon. Kirja tosiaan kertoo Jacindasta, joka on draki, eli lohikäärmeiden jälkeläinen. Drakit elävät omassa laumassaaan kaupungissa, jota ihmiset eivät löydä, sillä heidän suojaajansa Nidia voi nostattaa sumun ja ajaa tunkeilijat pois. Drakit ovat vain öisin lohikäärmemuodossaan, ja päivisin he ovat ihmismuodossaan, ja he ovat kuten tavalliset ihmiset. Toki drakimuodossaankin ollessaan he säilyttävät mielesä, ja ovat kuin ihmisiä drakin kuorissa. Jacinda menee rikkomaan sääntöä, joka on erittäin tärkeä drakin salassapidon takia; älä koskaan lennä muulloin kuin öisin. Jacinda nimittäin lentää aamulla ystävänsä kanssa, mutta lohikäärmeenmetsästäjät huomaavat heidät. Jacinda pakenee luolaan, mutta yksi varjometsästäjistä, nuori poika nimeltä Will, löytää sinne, hän ei kuitenkaan ilmianna Jacindaa, joka kyyhöttää nurkassa yhä drakihahmossaan, vaan kuiskaa yhden sanan ''Kaunis''. Sitten hän kääntyy ja lähtee pois. Jacinda joutuu pakenemaan perheensä kanssa pois, ihmisten keskelle, koska lauma aikoo rankaista häntä yhdellä kauheimmista tavoista, nimittäin leikkaamalla hänen siipensä.  
Jacindan perhe muuttaa aavikolle, koska hänen äitinsä haluaa Jacindan lohikäärmeen kuolevan ja aavikolla se onnistuu parhaiten, tai niin hän ainakin luulee. Jacinda karkaa välillä öisin lentämään, jotta pitäisi lohikäärmeen hengissä. Koulussa Jacinda tapaa Willin, pojan joka pelasti hänet, Will ei tunnista häntä, mutta kuitenkin hän jollakin tasolla aistii Jacindan. Jacindalle tulee tukalat oltavat, koska hänen lohikäärmeensä alkaa nousta esiin aina kun hän on liian lähellä Williä.  Tilanne kiristyy koko ajan ja lopulta käy niin, että koulun suosituimpien tyttöjen joukko aikoo näyttää Jacindalle kaapin paikan, sillä heidän johtajansa Brooklyn, on ihastunut Williin, mutta Will ei ole ollut kiinnostunut kenestäkään, ennen kuin Jacinda saapui. Brooklynin käytäntö on nimittäin tämä ''Jos minä en saa Williä, kukaan muukaan ei saa häntä''.  Lopulta Jacinda hermostuu, alkaa muuttua lohikäärmeeksi koulun vessassa, polttaa Brooklyniä käsivarteen ja pakenee vessaan. Kukaan ei kuitenkaan nähnyt häntä lohikäärmeenä, koska hän ehti paeta, mutta sitten Will saapuu vessaan ja kurkistaa sinne. 


Arvosana ehdottomasti 5/5, suosittelen kaikille jotka pitävät romantiikasta ja jännityksestä, sekä fantasiasta. :)


Huom! Tällä hetkellä Nemo ei suunnittele toisen ja kolmannen osan kääntämistä. :''(((



Vampiraatit


Justin Somper: Vampiraatit
- Kirottujen laiva (#1)
- Verinen vuoksi (#2)
- Kuoleman kapteeni (#3)

Tämä sarja kertoo kaksosista, joiden nimet ovat Connor ja Grace. He asuivat Puolikuun poukamassa isänsä kanssa, joka oli majakanvartija. Kun heidän isänsä kuoli, heidän vaihtoehtoinaan oli joko mennä orpokotiin tai jäädä kaupungin pankkiirin luo ''lemmikeiksi'', kuten he häntä nimittivät. Kaksoset eivät halunneet kumpaakaan vaihtoehtoa, joten he karkasivat isänsä veneellä. Matkalla puhkesi kuitenkin raju myrsky, jonka aikana vene särkyi, ja he joutuivat veden varaan. Connor heräsi veneestä, jota ohjasi Li-niminen naispiraatti, joka oli menossa takaisin merirosvoalukselle, jonka nimi oli Diablo. Grace taas heräsi salaperäiseltä laivalta, sillä hänet oli pelastanut nuorukainen nimeltä Lorcan. Gracea ei päästetä ulos hytistä, vaan hänen ainoana seuranaan on Lorcan. Gracen uteliaisuus herää, ja hän kurkistaa ulos ikkunasta, mitä hän ei olisi saanut tehdä. Lopulta hän saa tietää, että hänet on pelastettu laivalle, joka on täynnä vampyyreja. Myös Lorcan on vampyyri, mutta hän sanoo olevansa ystävä, eikä hän halua satuttaa Gracea. Sillä aikaa Connor on ystävystynyt Bart-nimisen piraatin kanssa. Ensimmäisen kirjan lopussa myös Connor on vampiraattilaivalla, jonne hän saapui ystävänsä kanssa. Lorcan kuitenkin luuli, että merirosvot aikoivat hyökkäävät laivaan, jäi kannelle, vaikka aurinko oli nousemassa. En kerro enempää, sillä jos paljastan lisää, on aivan sama, luetko kirjat ykkösestä alkaen, vai jätätkö ensimmäisen osan lukematta. 

Gummerruksen sivuilla lukee, että neljättä sekä viidettä, että kuudetta  osaa ei käännetä suomeksi. Ja huomatkaa, että kirjan luvut kerrotaan vuorotellen Gracesta ja Connorista. Suosittelen kirjaa 11-vuotiaasta ylöspäin. arvosana 6/5, eli 5/5.





Hei!
Tässä olisi nyt sitten uusi kirjablogi, jonka olen niinsanotusti siirtänyt Blogimaa-hommelista tänne, koska huomasin, että tämähän on paljon helpompi käyttää. Toki, ei Blogimaassakaan mitään vikaa ollut, mutta ihmisiä ei sivuille eksynyt, niin ajattelin, että täällä tämä saisi ehkä hieman enemmän kuuluisuutta ja muutenkin jäsenten olisi helpompi käyttää tätä.
Minä:
Olen kaksitoistavuotias tyttö täältä Länsi-Suomesta, en kerro nyt tarkemmin mistä. Harrastan parkouria välillä, kirjoittamista, lukemista, piirtämistä, kokkailua, leipomista, uintia ja bloggausta.
Lempilukemistani ovat kaikenlaiset kirjat, mutta en erikoisemmin pidä mainstreamista tai steampunkista, ja lempigenrejä on monia, mutta pääasiassa luen romantiikkaa. Luen sekä nuorten- että aikuistenkirjoja kuten nyt vaikka Sookie Stackhouset on luettu, samaten Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset-sarjan pari ensimmäistä osaa. Ja Stephen King sekä Dan Brown ovat myös hyviä.